Posted on Jätä kommentti

Tammikuuta

Jatkan kuukausittaista kuluvan kuukauden tarkastelua nyt tarkastelemalla tammikuuta. Aiemmat kuukausitarinat löytyvät blogin Tunnelmia-kategoriasta.

Tammikuuta on totuttu pitämään vuoden kylmimpänä kuukautena ja onhan se sydäntalven kuukausi. TIlastojen mukaan kuitenkin talven kylmin aika ajoittuu helmikuun alkuun. Gregoriaanisessa ja juliaanisessa kalenterissa tammikuu on vuoden ensimmäinen kuukausi.  

Miksi tammikuuta sanotaan tammikuuksi?

Miksi tammikuuta sanotaan tammikuuksi? Melkein kaikkien kuukausien nimien tausta on suomenkielessä helposti ymmärrettävissä, mutta tammikuu tekee poikkeuksen. Mitä se tarkoittaa? Ei varmaankaan komeaa lehtipuuta, joka kasvaa vain eteläisessä Suomessa ja viettää tammikuuta lehdettömänä.

lumista tammikuuta tallin ikkunassa
Tammikuu tuo usein tuiskuja

Miettiessäni tammikuuta, tulee mieleeni Kalle Päätalon romaani Tammettu virta. Mitä tarkoittaa tammettu virta?  Romaanin nimi on helposti ymmärrettävissä, kun tietää, että joissain Suomen murteissa tammi on tarkoittanut patoa. Ei siis löydy Kallen romaanin nimestä selitystä tammikuun nimelle.

Tammikuuta on kutsuttu myös sydänkuuksi

Tammikuuta pidetään talven sydämenä. Tästä alkaakin tammikuun nimen tausta ehkä avautua. Hämäläismurteissa tammi on nimittäin tarkoittanut myös ydintä tai sydäntä (sydänpuuta). Sydäntalven aikaa on siten voitu nimittää tammikuuksi.

luminen metsätie edustaa upeaa tammikuuta
Polun ylle kaartuu puiden valkea pitsi ja auringonvalo suodattuu pilviverhon läpi kellankuultavana. (23.1.2011)

Kotimaisten kielten keskus  selittääkin tammi-sanan tarkoittaneen akselia, napaa tai keskipuuta (sydänpuuta, kuten jo mainittu). Joten jos tammikuuta on ajateltu vuoden napana ja keskikohtana, sydämenä, olisi sen nimi merkinnyt vuoden – tai miksi ei talven – keskikohtaa.

Tammikuun sää

Tammikuu on pohjoisella pallonpuoliskolla usein luminen ja kylmä. Ei ehkä tänä vuonna. Tänä vuonna kuukausi on ollut ainakin Etelä-Suomessa erittäin leuto ja lumeton. Pohjois-Suomessa sen sijaan on paikoin lunta vuodenaikaan nähden ennätysmäärä ja pakkasiakin on ollut ihan reippaasti.

Isot lumikasat pihalla, tammikuuta 2010
Tammikuussa 2010 etelässäkin oli lunta

Lämpötilaero on pohjoisen ja etelän välillä ollut ajoittain huima ja on ollutkin hassua katsella netistä lumisia pakkastalven kuvia pohjoisesta samaan aikaan, kun omalla kotipihalla lainehtii vesi. Viikko sitten odoteltiin keskiviikkopäivälle syntyvän kaikkien aikojen tammikuun lämpöennätys, mutta se jäi saavuttamatta.

Mittaushistorian korkein tammikuun lämpötila on mitattu Loppiaisena vuonna 1973 Ahvenanmaan Jomalassa, jolloin mittari näytti +10,9 astetta. Samoissa lukemissa vietettiin Juhannusta vuonna 2018.

Tammikuuilmiö

Oletko kuullut tammikuuilmiöstä? Jos olet perehtynyt sijoittamiseen ja osakemarkkinoihin, niin luultavasti ilmiö on sinulle tuttu. Olet tarkkana kuin porkkana ja ostat osakkeita ennen vuodenvaihdetta myydäksesi ne tammikuussa tammikuisen hinnannousun jälkeen. Helsingin pörssissä osakkeet nousevat tammikuussa 79 % todennäköisyydellä.

Tammikuuilmiö keskittyy nimenomaisesti edellisvuoden aikana huonosti kehittyneisiin osakkeisiin, koska sijoittajat myyvät tappio-osakkeita vuoden lopulla.

Karhu kääntää kylkeä

Kuinka moni manailee tammikuun aikaan talvea? Se on kylmä ja sataa lunta tai ei ole lunta ja on pimeää… Vuodet eivät ole veljeksiä, sanotaan – eivät myöskään tammikuut.

lumista tammikuuta metsässä
Aurinko loihiti hangelle kimalluksen ja siniset varjot. Metsässä hiljaisuuden rikkoi vain lumen rouske kavioiden alla. (15.1.2011)

Tammikuu, on se sitten kylmä ja luminen – tai kuten tänä vuonna Etelä-Suomessa – leuto ja lumeton, se on talven käännekohta. Talven selkä taittuu Heikin päivänä 19. tammikuuta. Silloin karhu kääntää kylkeä talvipesässään.

Kohti kevättä!

Posted on Jätä kommentti

Joulukuu päättää kalenterivuoden

Jäätä veden äärellä
Veden kaksi eri muotoa

Joulukuu on gregoriaanisessa ja juliaanisessa kalenterissa vuoden kahdestoista ja samalla viimeinen kuukausi. Joulukuu on eteläisessä Suomessa yleensä pimeää aikaa, lumeton maa, pilviset päivät ja vesisateet kuuluvat joulukuuhun. Pohjois-Suomessa joulukuu sen sijaan on ainakin viime vuosiin asti ollut jo talvista, lumista aikaa pakkasineen. Ilmastonmuutoksen edetessä lumiset joulut eivät ole taattuja pohjoisessakaan.

Joulukuun kuvat ovat suurimmaksi osaksi ystäväni Pian ottamia. Pian kuvia on myös muissa tunnelmia-kategorian jutuissa.

Mikä joulukuussa on parasta?

Joulu, kuuluu varmasti yleinen vastaus. Joulu lieneekin suomalaisten suosituin vuotuinen juhla.

Vihreitä kasveja lumen keskellä
Onkos tullut kesä nyt talven keskelle?

Joulukuussa voi olla parasta myös se, että tässä kuussa on vuoden lyhyin päivä, talvipäivän seisaus 21. tai 22. päivä. Sen jälkeen alkaa vuorokauden valoisa aika pitenemään. Silloin voi henkisesti valmistautua kevään etenemiseen, vaikka talven kylmin ja lumisin aika onkin vasta edessä.

joulukuu - valoa rannnalla
Joulukuussa valoisa aika on lyhyt

Tarkkaillaanpa talvipäivänseisauksen säätä, sillä vanha Heinjokinen viisaus sanoo, että ”jos talvipäivänseisauksena aurinko paistaa niin kauan, että rakuuna ehtii hevosen selkään ja alas, tulee seuraava kesä olemaan erittäin poutainen ja kuiva.” Mutta mistä saadaan rakuuna tätä testamaan?

Luonnossa joulukuu on hiljaista aikaa

Talviunta nukkuvat nisäkkäät ovat joulukuussa yleensä unten mailla. Sikeitä vetelevät karhu, majava ja mäyrä. Siili ja koivuhiiri ovat vaipuneet horrokseen. Muuttolinnut ovat muilla mailla. Suuri osa nisäkkäistä on toki talvella aktiivisia ja ne liikkuvat lähinnä hämärän aikaan. Talvilinnut touhuavat ruuan etsinnässä ja osa niistä vierailee ahkerasti ruokintapaikoilla.

Jos joulukuu on edes ajoittain luminen, pääset kiehtovan luontoharrastuksen, lumijälkien tarkkailun pariin. Lumijälkiä voit opetella esimerkiksi riistakolmiot.fi:n lumijälkioppaasta.

Joulukuu tuo kuuran maahan
Kuura raikastaa aamuisen maiseman

Joulukuu on tätä kirjoittaessani ehtinyt jo pitkälle ja jouluaattoon on aikaa vajaa viikko. Vettä sataa, taivas on harmaa ja piävän valoisimpanakin aikana on hämärää. Edellisviikolla sataneesta lumesta on jäljellä rippeitä metsänlaidassa.

Tule Joulu valkoinen!

Posted on 2 kommenttia

Marraskuu

Marraskuun kuura kasveissa
Marraskuussa maa on marras

Marraskuu on kuolleen maan kuukausi. ”Marraskuussa maa on marras”, sanotaan vanhassa lorussa. Siis maa on kuollut. Marras tarkoittaa kuollutta ja kuvaa marraskuun luontoa: kasvu on lakannut, monen kasvin maanpäälliset osat ovat kuolleet ja lakastuneet, maa on marras.

Marraskuun muita nimiä ovat keurikuu ja routakuu. Routa on varmasti tuttu sana, mutta mitä tarkoittaakaan keuri? Tutumpi sana keurille voi olla elonkorjuujuhlaa merkitsevä kekri. Kekriä vietetään kuukauden ensimmäisenä lauantaina, joskin myös pyhäinpäivää kutsutaan kekriksi. Tämä juontaa siitä, että aiemmin kekriä on vietetty nimenomaan pyhäinpäivänä.

Marraskuu on gregoriaanisessa ja juliaanisessa kalenterissa vuoden yhdestoista kuukausi. Ennen Julius Caesarin kalenteriuudistusta tämä kuukausi oli vuoden yhdeksäs kuukausi. Niinpä marraskuun latinankielinen nimi, November, tulee yhdeksää merkitsevästä sanasta novem.

Marraskuu, kuoleman kuukausi on ensimmäinen talvikuukausi

Kun kysytään ihmisiltä mikä on heidän suosikkikuukautensa, niin monikaan ei taida valita marraskuuta. Marraskuu on pimeä ja sateinen. Ei se ole marraskuun vika. Ei inhota sitä. Marraskuun pitkät pimeät illat kannattaa käyttää leppoisaan hiljaiseloon. Kynttilöitä, takkavalkea, viltti ja villasukat.

Marraskuussa on eteläisessä Suomessa lyhyen päivänvalon aika, harmaan pilvipeitteisen taivaan, syyssateiden ja syysmyrskyjen aika. Usein ensilumi tulee marraskuun aikana. Pohjois-Suomessa tämä aika on alkutalvea, kaamoksen aikaa ja usein maa saa marraskuun aikana pysyvän lumipeitteen.

Marraskuu tuo aamuisen kuuran
Marraskuun kuulaita päiviä

Muumilaakson marraskuu

Muumilaakson marraskuu, musta muumipatsas
Muumilaakson asukki

Muumilaakson marraskuussa on oudon väen ja outojen tunnelmien aika. Otukset käyttäytyvät itselleen epätyypillisellä tavalla. Muumilaakson marraskuu on viimeinen Tove Janssonin muumikirjoista, se on julkaistu vuonna 1970

”– Minä pidän sinusta, hän sanoi. – Enkä minä tahdo pahoittaa sinun mieltäsi.
– Sepä hyvä, Ruttuvaari sanoi. – Mutta älä sitten enää koskaan selitä miten mikäkin on, vaan anna minun rauhassa uskoa hauskoihin asioihin.
– Minä yritän, Mymmeli sanoi.”
Muumi-kirjojen parhaat sitaatit – Näistä oivalluksista jokaisen pitäisi ottaa oppia!

Mua vaivaa ikävistä ikävin

Marraskuu voi tuoda ensilumen
Marraskuu voi tuoda ensilumen eteläänkin

”Mua vaivaa

ikävistä ikävin

milloin beibi palaat takaisin

etkö tiedä

voi yksinäisen miehen viedä

marraskuu.”

”Miljoonasade:”Marraskuu”

Marraskuussa kannattaa mennä metsään

Metsässä aavistus syksyä. Häivähdys sienen tuoksua täydentää märän sammalen ja maatuvien kasvien aromia. Metsänhenget vilahtavat runkojen lomassa kahisuttaen kellastuvia lehtiä. Sammalmatto sienen kehtona.

Viimeiset sienet
Sammalmatto sienen kehto

Marraskuussakin aamu valkenee

Syksy viipyilee ilmassa ja hiipii puiden oksiin. Ilmassa on odotuksen tuntua, metsä on hiljainen.

Marraskuu, aurinko valaisee taivaanrantaa
Marraskuinen aamu koittaa verkkaan

Marraskuu on hyvä aika muistaa edesmenneitä

Marraskuun 17. päivänä muistettiin itsemurhan tehneitä sytyttämällä kynttilä. Ovatko vainajat siellä jossain? Pohdintaa aiheesta blogitekstissä Mitä kuoleman jälkeen?

Muistokynttilät itsemurhan tehneille
Sunnuntaina 17.11. sytytettiin kynttilä itsemurhan tehneiden muistolle