Posted on Jätä kommentti

Tehokas ajanhallinta

Huomaatko usein illalla unohtaneesi tehdä asioita, jotka olit päivän aikana aikonut tehdä? Huomaatko, että unohdit soittaa puheluita, jotka olit aikonut soittaa? Jäikö lasku maksama ajallaan? Unohditko viedä muovipakkaukset keräyssäiliöön? Tuttua, tuttua! Tehokas ajanhallinta on tärkeää paitsi työntekijälle ja yrittäjälle, myös jokaiselle omassa elämässä silloin kun tekemistä on paljon ja aika ei tahdo riittää. 

Saatko ajan riittämään omassa arjessa?

Voit vierastaa ajatusta siitä, että suunnittelisit oman päiväsi aamulla tai edellisenä iltana. Tai se voi olla sinulle luontainen tai opittu tapa pitää asiat hallinnassa. Tehokas ajanhallinta voi olla tärkeää tilanteissa, joissa sinulla on poikkeuksellisen paljon tekemistä ja muistamista ja aika ei tunnu riittävän kaikkeen. Jos sinulla ei ole normaalissa arjessa tarvetta ajanhallintaan, niin suosittelen sitä ainakin silloin, kun sinusta alkaa tuntua, että aika ei riitä.

Tehokas ajanhallinta onnistuu erilaisilla nikseillä – valitse itsellesi sopiva!

Tehokas ajanhallinta tarvitsee myös työn tekemisen palkintoa vaikka kahvikupillista
Palkitse itsesi tehdyistä töistä

Voit käyttää erilaisia ajanhallinnan menetelmiä erilaisissa tilanteissa. Valitse itsellesi ja tarpeeseesi sopiva menetelmä.

Helppo ja tehokas tapa saada aika riittämään paremmin ja varmistaa, että kaikki tulee tehtyä on yksinkertainen työlista päivän töistä. Aloita tekemällä pidemmän ajan suunnitelma (kuukausi, viikko), johon kirjaat sellaiset työt, jotka on tehtävä tiettynä päivänä. Näin saat tarkemman suunnitelman rungon ja varmistat, että et unohda hoitaa tärkeitä asioita ajallaan. Sen jälkeen voit sijoittaa muita töitä päiville sitä mukaa, kun hoidettavia asioita ilmenee.

Töiden listauksessa voit käyttää sähköistä tai painettua kalenteria tai voit tehdä listan tyhjälle paperille. Hyvä tapa on kirjata tietyille päiville etukäteen ajoitettavat työt kalenteriin heti kun ne ovat tiedossa ja kalenteria hyödyntäen tehdä jokaisen päivän työlista erikseen paperille. Käsin kirjoittaminen auttaa jäsentämään asioita.

Muista jättää aikaa myös lepoon ja rentoutumiseen! Tee silloin niitä asioita, joista nautit ja saat energiaa.

Pidä työlista näkyvillä!

Työlistan noudattaminen ja tehokas ajanhallinta onnistuu, kun pidät päivän työlistan näkyvillä. Se voi olla työpöytäsi vieressä seinällä tai jääkaapin ovessa – mikä parhaiten sinulle sopii. Listan näkyvillä pitäminen kannustaa sinua tavoitteellisesti noudattamaan listaa.

On tärkeää myös merkitä tehdyt työt listaan! Kun olet saanut työn tehtyä, vedä se yli listasta tai merkitse se korostuskynällä.

Palkitse itseäsi tehdyistä töistä! Kun olet saanut tärkeän asian tehtyä, keitä kahvit ja istu rauhassa hetki. Tai käy pienellä kävelyllä tai tee jotain muuta, joka saa sinut tuntemaan, että saat palkkion asian hoitamisesta.

Tehokas ajanhallinta onnistuu esimerkiksi päivän työlistan avulla
Tässä yhden päivän työlista. Ilman listaa jokin asia olisi todennäköisesti unohtunut.

Näin tehokas ajanhallinta pelasti minut kaaokselta

Joitain vuosia sitten olin melkoisessa paineessa rankan muuttoprojektin aikana. Onneksi työni uudella paikkakunnalla alkoi vasta kuukausi muuton jälkeen, joten pystyin käyttämään aikaa muuttoon ja remonttiin liittyvien asioiden hoitamiseen. Silti en tiennyt miten saa ajan riittämään kaikkeen ja miten siinä kaaoksessa selviää.

Talon remontti, mm. pyykinpesumahdollisuuden puuttuminen, ruuan laitto keittolevyllä vajassa, tavaroiden säilyttäminen muuttolaatikoissa ja -säkeissä vajassa – kaikki tämä tuntui välillä kaatuvan päälle. Ystäväni neuvosta tein listan (piiiitkän listan) kaikista tehtävistä asioista ja laitoin sen vajan seinälle. Sen viereen laitoin tyhjän paperin, joka tulisi täyttymään tehtyjen töiden listasta.

Joka aamu tarkastelin työlistaa ja valitsin mielestäni kiireisimmän työn, jolla aloitin päivän. Sitä mukaa kun sain työt tehtyä, kirjasin ne tehtyjen töiden listaan ja vedin ne yli työlistasta. Työlista selkeytti päässäni siihen saakka vallinneen kaaoksen ja auttoi keskittymään yhteen asiaan kerrallaan. Tehtyjen töiden listan kasvaminen antoi uskoa projektin etenemiseen. Projekti eteni paremmin ja minä nukuin paremmin.

Sen jälkeen olen ottanut tavakseni käyttää työlistoja silloin, kun alkaa tuntua siltä, että päivässä ei ole riittävästi tunteja ja pitää suunnitella miten saa ajan riittämään ja kaiken tehtyä.

Tehokas ajanhallinta edellyttää töiden priorisointia

Aseta töille tärkeysjärjestys! Käytä itsellesi parhaiten sopivaa menetelmää.

Tässä esimerkkejä

  • Listaa työt tärkeysjärjestyksessä ja aloita niiden tekeminen listan alusta tai listaa työt siinä järjestyksessä kuin ne tulevat mieleesi ja numeroi ne sen jälkeen tärkeysjärjestyksen mukaan. Aloita töiden tekeminen ykkösestä.
  • Listaa työt siinä järjestyksessä kuin ne tulevat mieleesi ja aloita tekemällä pienet asiat, jolloin saat ne pois alta ja voit keskittyä enemmän aikaa vieviin asioihin.
  • Listaa asiat joko tärkeysjärjestyksessä tai siinä järjestyksessä kuin ne tulevat mieleesi. Jaa työt kolmeen ryhmään: välttämättömät, tärkeät, vähemmän tärkeät. Merkitse jokaisen ryhmän työt omalla tunnuksellaan. Esimerkiksi eri värisillä merkkaustusseilla. Aloita asioiden hoitaminen välttämättömistä, siirry sitten tärkeisiin ja jos on aikaa, pura vähemmän tärkeiden listaa. Anna itsellesi mahdollisuus siirtää listan viimeisiä tai vähemmän tärkeiksi merkitsemiäsi töitä seuraaville päiville. Näin et stressaannu jos aika ei riitä kaikkeen, tulee jotain yllättävää tekemistä tai olet väsynyt ja tarvitset aikaa itsellesi. Tästä syystä kannattaa tehdä päivän työlista edellisenä iltana, kun kuluneen päivän työt on tehty ja tiedät siirrätkö jotain seuraavalle päivälle. Kun teet listan jo illalla, kirjaat siirtyneet työt pois mieltäsi painamasta eikä alitajuntaasi jää yön ajaksi rasittamaan seuraavan päivän töiden suunnittelu. 
Posted on Jätä kommentti

Kokemuksia retriitistä

Haluan jakaa kokemuksia retriitistä, joka pidettiin mindfulnessohjaajaopiskelijoille pari viikkoa sitten osana opintojamme.

Onko sinulla kokemuksia retriitistä?

Jokainen, jolla on kokemuksia retriitistä, yhdestä tai useammasta, tietää varmasti, että jokaisen kokemus on yksilöllinen ja jokainen retriitti on omanlaisensa kokemus.

Hiljaisuuden retriittejä järjestävät esimerkiksi luostarit ja erilaiset meditaatio-ohjausta tarjovat toimijat.

Mitä jo kutsuisit ystävät koolle erilaiseen tapaamiseen ja viettäisitte tavanomaisen illanvieton sijaan yhdessä esimerkiksi 2-3 tunnin retriitin? Tai varaisitte vapaapäivän pidemmälle retriitille? On jo sinänsä mielenkiintoinen kokemus olla ystäväporukassa yhdessä puhumatta ja ilman katsekontaktia.

Katso esittelyt retriiteistä!

Retriitin aiheena voi olla esimerkiksi stressinhallinta, luovuus tai hyväksyntä ja rakkaus – hyvän elämän eväät.

Rantakaisla
Retriitissä olet yhdessä, mutta yksin omassa mielessäsi

Retriitti työpaikalla

Retriitti sopii erinomaisesti myös yrityksen tyky-päivään tai muuhun henkilöstön koulutus- tai virkistystilaisuuteen.

Tutustu tarjontaan!

Olen viime aikoina kuullut parin ihmisen sanovan, että mindfulness ei sovi hänelle, koska hänen huomionsa ei pysy hengityksessä, vaan ajatukset alkavat vaeltaa. Molemmille oli suositeltu mindfulnessia osana terapiaa, mutta kummallekaan ei ollut järjestetty ohjattua mindfulnessia, vaan osoitettu kirja, jonka avulla olisi pitänyt itse päästä asiasta jyvälle.

On todella sääli, että he eivät saaneet ohjausta ja heille oli siksi muodostunut väärä käsitys asiasta. Ei kenenkään – paitsi todella kokeneen meditoijan – huomio pysy hengityksessä tai minkälainen meditaatio sitten onkaan kyseessä. On normaalia, että mieli harhautuu ajatuksiin ja huomio herpaantuu. Kun sen huomaa, tulee vain todeta asia ja palata huomioimaan hengitys.

Mindfulness on hyväksyvää tietoista läsnäoloa. Ajoittainen ajatusten karkaaminen on hyväksyttävä osana meditaatiota. Kun huomaat ajatustesi vaeltavat, olet tietoinen siitä, että ajattelet, siirrät sitten huomiosi takaisin huomion kohteeseen ja jatkat meditaatiota.

Kokemuksia retriitistä tunti tunnilta

Mindfulnessohjaajaopiskelijoiden retriitti kesti kaikkiaan kuusi tuntia. Ensimmäiset kolme tuntia olivat hiljaista retriittiä, siis itsenäistä meditaatiota. Loppuaikana oli mahdollisuus työskennellä esimerkiksi kirjoittaen tai piirtäen, lukea meditaatiokirjallisuutta tai vaikka kuunnella kuulokkeilla musiikkia.

Ensimmäinen tunti

Retriitti alkaa yhteisellä, ohjatulla meditaatiolla. Ohjaaja on valinnut medidtaatioksi kehomeditaation ja se kestää ehkä kaksikymmentä minuuttia, korkeintaan puoli tuntia.

Meditaatio on tuttu, tavanomainen kehomeditaatio, joka saa huomion kehon tuntemuksiin kehon eri osissa, kohta kohdalta. Huomion kiinnittäminen kehon tuntemuksiin ankkuroi mielen tähän hetkeen. Mieli ei askartele muussa ajassa ja muissa asioissa. Ajatukset eivät jää pyörimään mieleeni, kun meditaatio ohjaa huomiota.

Ohjatun meditaation jälkeen alkaa hiljainen, itsenäisen meditaation vaihe. Olen tehnyt kehomeditaation tuolilla istuen ja jatkan itsenäistä meditaatiota samassa paikassa. Keskityn hengitysmeditaatioon. Hengitys tapahtuu tässä ja nyt ja on sen vuoksi erinomainen ankkuri tähän hetkeen, tähän aikaan ja paikkaan.

Hengitysmeditaatio on hyvä jatke kehomeditaatiolle ja pystyn pitämään huomion hengityksessä.

Toinen tunti

Häiriinnyn hieman opiskelijakavereiden lähellä olosta ja siirryn toiseen huoneeseen, jossa ei ole muita. Levitän makuualustan penkille ja käyn selälleni. Aloitan kehomeditaation.

Viereisessä pikkuhuoneessa yksin oleva meditoija kuuluu nukahtaneen – nukkuvan hengitys alkaa vallata huomiotani. Nousen ylös ja teen tietoisen läsnäolon joogan. Se on yksi suursuosikkini meditaatioista ja saa minut keskittymään liikkeisiin ja kehontuntemukseen ja siitä on hyvä jatkaa hengitysmeditaatioon.

En käy enää pitkälleni, koska penkki on epämiellyttävän kapea. Sen sijaan istun makuualustalla. Hengitysmeditaatio sujuu liikemeditaation jälkeen jälleen hyvin. Huomio pysyy hengityksessä ja olo tuntuu kevyeltä ja loistavalta.

Kolmas tunti

Olo tuntuu kevyeltä, jotenkin onnelliselta. Olen istunut samassa asennossa ja tuntuu hieman puutumista. Nousen siis ja teen jälleen tietoisen läsnäolon joogan. Joku kulkee ohitseni, huomaan sen, mutta huomioni ei jää siihen, vaan palaa välittömästi liikemeditaatioon.

Palaan jälleen istumaan ja hengitysmeditaatioon. Huomio pysyy hengityksessä. Aika kuluu nopeasti. Aivan kuin olisin istunut vain silmänräpäyksen, kun retriitin neljäs tunti ja samalla toisenlainen vaihe alkaa.

Neljäs tunti

Kuulen ihmisten liikehtivän toisessa huoneessa. Viereisessä huoneessa nukkunutkin kuuluu heränneen.

Siirryn istumaan mukavaan tuoliin eteistilaan. Ohjaajamme on vieressä sohvalla pitkällään. Jatkan hengitysmeditaatiota.

Ohjaaja alkaa syödä. Syönnin äänet korostuvat ja rouskutus kuulostaa järisyttävältä. Lähden ulos.

Ulkona aistin voimakkaasti ilman ja äänet. Kävelen hitaasti, huomio ilmavirrassa kasvoillani ja kadun äänissä. Samalla pidän huomion taka-alalla hengityksessä. Kierrän korttelin ja palaan sisälle.

Viides tunti

Palaan pieneen huoneeseen, jossa olen viettänyt suurimman osan ajasta. Istun jälleen ja syön omenan. Syödessä huomio on maistamisessa, omenan tunnussa suussa. Tietoisen syömisen harjoitus.

Alan kirjoittaa. Ajatusvirta on kevyt ja nopea. Ehdin tuskin kirjoittaa sitä mitä ajatukset tuovat tietoisuuteeni. Kirjoitan ja kirjoitan. Tauotta. Uskomaton flow!

Kuudes tunti

Kirjoitan. Kirjoitan. Kirjoitan. Ja äkkiä aika on loppu. Retriitti on ohi. Olo on kevyt. Pää on kuin ilmapallo, joka leijuu tarvitsematta tukea.

Kokemuksia retriitistä, loppuyhteenveto

Istumme kaikki pitkän pöydän ääressä vaiti. Ohjaaja kysyy kokemuksia retriitistä. Kukaan ei avaa suutaan pitkään aikaan. Viimein joku toteaa, että ei oikein meinaa muistaa miten puhutaan.

Oksat taivasta vasten tuovat mieleen kokemuksia retriitistä
Retriitti saa mielen kevyeksi
Posted on Jätä kommentti

Tammikuuta

Jatkan kuukausittaista kuluvan kuukauden tarkastelua nyt tarkastelemalla tammikuuta. Aiemmat kuukausitarinat löytyvät blogin Tunnelmia-kategoriasta.

Tammikuuta on totuttu pitämään vuoden kylmimpänä kuukautena ja onhan se sydäntalven kuukausi. TIlastojen mukaan kuitenkin talven kylmin aika ajoittuu helmikuun alkuun. Gregoriaanisessa ja juliaanisessa kalenterissa tammikuu on vuoden ensimmäinen kuukausi.  

Miksi tammikuuta sanotaan tammikuuksi?

Miksi tammikuuta sanotaan tammikuuksi? Melkein kaikkien kuukausien nimien tausta on suomenkielessä helposti ymmärrettävissä, mutta tammikuu tekee poikkeuksen. Mitä se tarkoittaa? Ei varmaankaan komeaa lehtipuuta, joka kasvaa vain eteläisessä Suomessa ja viettää tammikuuta lehdettömänä.

lumista tammikuuta tallin ikkunassa
Tammikuu tuo usein tuiskuja

Miettiessäni tammikuuta, tulee mieleeni Kalle Päätalon romaani Tammettu virta. Mitä tarkoittaa tammettu virta?  Romaanin nimi on helposti ymmärrettävissä, kun tietää, että joissain Suomen murteissa tammi on tarkoittanut patoa. Ei siis löydy Kallen romaanin nimestä selitystä tammikuun nimelle.

Tammikuuta on kutsuttu myös sydänkuuksi

Tammikuuta pidetään talven sydämenä. Tästä alkaakin tammikuun nimen tausta ehkä avautua. Hämäläismurteissa tammi on nimittäin tarkoittanut myös ydintä tai sydäntä (sydänpuuta). Sydäntalven aikaa on siten voitu nimittää tammikuuksi.

luminen metsätie edustaa upeaa tammikuuta
Polun ylle kaartuu puiden valkea pitsi ja auringonvalo suodattuu pilviverhon läpi kellankuultavana. (23.1.2011)

Kotimaisten kielten keskus  selittääkin tammi-sanan tarkoittaneen akselia, napaa tai keskipuuta (sydänpuuta, kuten jo mainittu). Joten jos tammikuuta on ajateltu vuoden napana ja keskikohtana, sydämenä, olisi sen nimi merkinnyt vuoden – tai miksi ei talven – keskikohtaa.

Tammikuun sää

Tammikuu on pohjoisella pallonpuoliskolla usein luminen ja kylmä. Ei ehkä tänä vuonna. Tänä vuonna kuukausi on ollut ainakin Etelä-Suomessa erittäin leuto ja lumeton. Pohjois-Suomessa sen sijaan on paikoin lunta vuodenaikaan nähden ennätysmäärä ja pakkasiakin on ollut ihan reippaasti.

Isot lumikasat pihalla, tammikuuta 2010
Tammikuussa 2010 etelässäkin oli lunta

Lämpötilaero on pohjoisen ja etelän välillä ollut ajoittain huima ja on ollutkin hassua katsella netistä lumisia pakkastalven kuvia pohjoisesta samaan aikaan, kun omalla kotipihalla lainehtii vesi. Viikko sitten odoteltiin keskiviikkopäivälle syntyvän kaikkien aikojen tammikuun lämpöennätys, mutta se jäi saavuttamatta.

Mittaushistorian korkein tammikuun lämpötila on mitattu Loppiaisena vuonna 1973 Ahvenanmaan Jomalassa, jolloin mittari näytti +10,9 astetta. Samoissa lukemissa vietettiin Juhannusta vuonna 2018.

Tammikuuilmiö

Oletko kuullut tammikuuilmiöstä? Jos olet perehtynyt sijoittamiseen ja osakemarkkinoihin, niin luultavasti ilmiö on sinulle tuttu. Olet tarkkana kuin porkkana ja ostat osakkeita ennen vuodenvaihdetta myydäksesi ne tammikuussa tammikuisen hinnannousun jälkeen. Helsingin pörssissä osakkeet nousevat tammikuussa 79 % todennäköisyydellä.

Tammikuuilmiö keskittyy nimenomaisesti edellisvuoden aikana huonosti kehittyneisiin osakkeisiin, koska sijoittajat myyvät tappio-osakkeita vuoden lopulla.

Karhu kääntää kylkeä

Kuinka moni manailee tammikuun aikaan talvea? Se on kylmä ja sataa lunta tai ei ole lunta ja on pimeää… Vuodet eivät ole veljeksiä, sanotaan – eivät myöskään tammikuut.

lumista tammikuuta metsässä
Aurinko loihiti hangelle kimalluksen ja siniset varjot. Metsässä hiljaisuuden rikkoi vain lumen rouske kavioiden alla. (15.1.2011)

Tammikuu, on se sitten kylmä ja luminen – tai kuten tänä vuonna Etelä-Suomessa – leuto ja lumeton, se on talven käännekohta. Talven selkä taittuu Heikin päivänä 19. tammikuuta. Silloin karhu kääntää kylkeä talvipesässään.

Kohti kevättä!